Minä ARSissa

Kävin minäkin ARS11 näyttelyssä. Kuvaani ihailemassa. Käykää tekin.

Groteskia, mutta kuitenkin niin sensuellia

Ystävät,

uskon ottaneeni merkittäviä askeleita eteenpäin tutkiessani itseäni ja miehuutta ottamalla valokuvia itsestäni jonain toisena valokuvaajana ottamassa kuvia itsestään.

Tässä minua on auttanut suuresti Julie Pochron, jonka itsestään ottamia kuvia on tuossa alla ennen Kaken kuvia.

Pochron luennehtii kuviaan mm. näin


”Images of ”woman” bombard us – sexy women, poyty women, rich women, fulfilled women. My innermost desire runs parallel to these, persuading me to buy what they sell, to become what they are. But my muse recognizes the mirage and saves me. She digests these apparitions and reforms them, leaving icons of solid strength and beauty in their place”

Muualta saame lukea, että kuvat ovat samaan aikaan sensuelleja ja groteskeja. Pochron käy stereotyypittelyiden ja kielen kimppuun. Hän tutkii mm. loukkaavaa kieltä, jossa nainen assosioidaan vaikkapa kakuksi, suklaaksi tai muuksi herkuksi.

Tästä innostuneena aloin minäkin kuvata sensuelleja ja toisaalta niin groteskeja omakuvia, joissa seikkailin kielellisten ja muiden miehuutta kuvaavien symbolien joukossa tuoden samalla esiin miehuuden herkät ja haavoittuvaiset piirteet. Älkää käsitelkö minua kuin jäistä lihapalaa. Miksi banaani? Sehän on parhaimmillaan pehmeänä? Kastraatio ei lakkaa kauhistuttamasta. Onko koolla väliä, ja sopiiko tätä edes kysyä muuten kuin ironisesti? Television huippukokit creme bruleineen esineellistävät miehen keittökoneeksi ja mädättävät miehuuden!

Julien projekti ensin, Kake soljuu kauniisti perässä:

Ostokassitaivasylevä

Etelän Metia keroo Axel Antasin taannoisesta näyttelystä mm. näin:

Selin maiseman edessä seisova hahmo vie ajatukset tietenkin Caspar David Friedrichiin ja muihin romantiikan maisemamaalareihin, joita ovat kommentoineet muutkin nykypäivän valokuvataiteilijat, esimerkiksi Elina Brotherus.

Antas luo suurikokoisiin, syvätarkkoihin kuviinsa omalaatuisen surrealistisen lisäkerroksen valkealla pilvellä: henkilö on hienon näköalan äärellä mutta ei näekään maisemaa vaan jotain aivan muuta. Vai onko hän haihtumassa savuna ilmaan?

Muut teokset jäävät näiden pilvipäiden varjoon.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4+pilviss%C3%A4++jalat+puussa/HS20101116SI1KU025c9 

Ja taiteilija itse poseeraa kuvassaan näin:

  

Yks kake otti myös kuvan:

 

Analyysi: Ajatukset vievät tietenkin Axel Antasiin ja muihin pilvisiin maisemiin.  Yks Kake luo kuvaan omalaatuisen surrealistisen tunnelman Stockmannin ostoskassilla. Hän ei kuitenkaan malttanut olla sotkematta pilviä ostoskassiin. Syntyykö nyt ostosten taivas vai häviääkö yks Kake kaupallisuuden huuruisiin maisemiin? Näkeekö yks Kake eteensä?

Subliimia etsimässä (searching for the sublime)

Valokuvaajat ovat Caspar David Friedrichin innoittamana etsineet ylevää. Osa muuten vaan, osa kuvaa itseänsä ylevän edessä.

Caspar David kuvasi ylevää mm. näin:

ja näin:

ja googlettamalla löytyy lisää.

Elina Brotheruksen kerrotaan olevan samoilla jäljillä mm. näissä:

Tästä innoittuneen yks Kake lähti myös etsimään ylevää.

Löytyikö se täältä?

 Olisiko se tippunut lattialle?

Vai piileksiikö se jossain toisaalla?

Ei löytynyt! Mutta juuri siksi etsintää on jatkettava. Sitä paitsi ylevä on melkein yhtä suosittu aihe valokuvauksessa kuin omakuva kylpyammeessa. Raportoin matkan varrelta.

professorilla on kamera päässään!

Jos yks Kake tekisi tämän, niin arvatkaa mihin kamera asennettaisiin?

http://singularityhub.com/2010/11/17/cyborg-professor-to-implant-camera-on-back-of-head/

Hyvää päivää, hyvää yötä, täällä tarvitaan salamavalo. Näihin kuviin. Pasila, porilaisten marssi!

Kake & Cyrus

Charles Lathamin kerrotaan projisoivan tunteitaan alteregoonsa, kaksoisolentoonsa. Latham tutkii itseään apunaan Cyrus, joka kantaa hänen pitkään salaamaansa toista nimeään. Tämä on kirjan mukaan myös turvallisempi itsetutkiskelun muoto kuin ottaa itsestään sellaisia lavastettuja valokuvia, joissa vahingoittaa itseään fyysisesti. Ongelmia voi ilmeisesti syntyä varsinkin silloin jos kuvat julkaistaan avoimessa blogissa. Cyrus tekee usein vääriä ratkaisuja, on taipuvainen masennukseen ja käyttäytyy itsetuhoisesti.

Näin Latham & Cyrus (yksityiskohta kuvasta)

Yks Kake ja Cyrus (no, nyt tiedätte Kaken toisen nimen)

Yasumasa Helminen

Yks Kake Yasumasa Morimurana, joka tutkii kiakon ja miehen syvintä olemusta ottamalla itsestään kuvia Raimo Helmisenä.

Tällä kuvalla siirryn feminiinisen tutkimuksistani miehen ja maskuliinisen olemuksen tutkimiseen omakuvien ottajien kuvilla. Uskon olevani jonkin tärkeän ja merkittävän oivalluksen jäljillä. Raportoin heti kun kun jotain selviää.