uskon ottaneeni merkittäviä askeleita eteenpäin tutkiessani itseäni ja miehuutta ottamalla valokuvia itsestäni jonain toisena valokuvaajana ottamassa kuvia itsestään.
Tässä minua on auttanut suuresti Julie Pochron, jonka itsestään ottamia kuvia on tuossa alla ennen Kaken kuvia.
Pochron luennehtii kuviaan mm. näin
”Images of ”woman” bombard us – sexy women, poyty women, rich women, fulfilled women. My innermost desire runs parallel to these, persuading me to buy what they sell, to become what they are. But my muse recognizes the mirage and saves me. She digests these apparitions and reforms them, leaving icons of solid strength and beauty in their place”
Muualta saame lukea, että kuvat ovat samaan aikaan sensuelleja ja groteskeja. Pochron käy stereotyypittelyiden ja kielen kimppuun. Hän tutkii mm. loukkaavaa kieltä, jossa nainen assosioidaan vaikkapa kakuksi, suklaaksi tai muuksi herkuksi.
Tästä innostuneena aloin minäkin kuvata sensuelleja ja toisaalta niin groteskeja omakuvia, joissa seikkailin kielellisten ja muiden miehuutta kuvaavien symbolien joukossa tuoden samalla esiin miehuuden herkät ja haavoittuvaiset piirteet. Älkää käsitelkö minua kuin jäistä lihapalaa. Miksi banaani? Sehän on parhaimmillaan pehmeänä? Kastraatio ei lakkaa kauhistuttamasta. Onko koolla väliä, ja sopiiko tätä edes kysyä muuten kuin ironisesti? Television huippukokit creme bruleineen esineellistävät miehen keittökoneeksi ja mädättävät miehuuden!
Julien projekti ensin, Kake soljuu kauniisti perässä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti